Talvisodan syntyessä 17-vuotias Maire komennettiin lottana rintamalle. Lottapalvelus jatkui myös jatkosodan ajan aina kevääseen 1944 asti, jolloin Maire sairastui keuhkotuberkuloosiin, jota seurasi aina joulukuuhun 1945 asti kestänyt sotasairaala kierre.

 

Perhe sai uuden pientilan Vantaalta. Maire pyrki määrätietoisesti irti kotitilan maataloustöistä ja koulutti itseään kirjanpitäjäksi erilaisilla kursseilla. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Naissotainvalidien puolipäiväinen sihteerin työ. Sen jälkeen hän toimi kirjanpitäjänä ja toimistonhoitajana Malli-Aitta- nimisessä yhtiössä.

 

Vuonna 1952 hän perusti työtoverinsa kanssa Kaunokappa Oy- nimisen naisten kappojen valmistamiseen erikoistuneen yhtiön. Kaunokappa menestyi hyvin, kunnes Maire sairastui aivoinfarktiin. 1970-luvun lopulla alkoi Kaunokappa Oy:n alamäki. Yhtiön toiminnan lopettaminen jäi hänen perustamansa säätiön hallituksen tehtäväksi. Säätiönsä perustamista Maire perusteli sillä, että hänen lähimpien omaistensa taloudelliset olot ovat hyvässä kunnossa ja toisaalta hän koki lääketieteen edistämisen tärkeäksi, “jotta kenenkään ei tarvitsisi kärsiä sairauksistaan niin paljon kun hän on joutunut monista sairauksistaan kärsimään. ”