Olen lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri ja neurologian dosentti Helsingin Yliopistosta. Toimin osastonylilääkärinä ja hallinnollisena ylilääkärinä HUS Neurokeskuksessa. Lisäksi johdan aivoverenkiertohäiriöiden kliiniseen ja translationaaliseen tutkimukseen keskittyvää tutkimusryhmää Biomedicumissa neurologian tutkimusyksikössä. Kiinnostuksemme kohteita ovat raskauteen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt sekä valtimokovettumataudin ja muiden vaskulopatioiden aiheuttamat aivoinfarktit.   Mikä on keskeisin löydös tutkimuksessa? Tutkimme raskaus- ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöitä, kuten aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja ja aivolaskimotukoksia. Raskaus muuttaa elimistöä monin tavoin: veren määrä kasvaa, hyytymistekijät lisääntyvät ja sydämen rakenne muuttuu. Nämä muutokset yhdistettynä raskauskomplikaatioihin kuten pre-eklampsiaan (raskausmyrkytykseen) ja raskausdiabetekseen lisäävät vakavien aivotapahtumien riskiä. Raskautta onkin kuvattu naisen elimistön "stressitestiksi". Aivoverenkiertohäiriöt ovat onneksi harvinaisia, noin 30 tapausta 100 000 synnytystä kohti. Silti ne aiheuttavat tutkimuksemme mukaan n. 15 % äitikuolemista Suomessa. Erityisesti aivoverenvuodot ovat henkeä uhkaavia. Tutkimusryhmämme selvitti raskauteen liittyviä aivoverenkiertohäiriöitä Suomessa vuosina 1987–2016 SIPP-Fin-tutkimuksessa (Stroke in Pregnancy and Puerperium in Finland). Löydös oli huolestuttava. Raskaus- ja lapsivuodeajan aivohalvausten määrä oli kolmessa vuosikymmenessä kaksinkertaistunut. Kasvu johtui erityisesti aivoinfarktien ja aivolaskimotukosten lisääntymisestä. Samanaikaisesti ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut ja verisuonten terveyttä heikentävät riskitekijät – ylipaino, raskausdiabetes ja kohonnut verenpaine – ovat kaikki lisääntyneet. Merkittävimmiksi yksittäisiksi riskitekijöiksi osoittautuivat tupakointi raskauden alkuvaiheessa, raskausajan kohonnut verenpaine sekä migreeni. SIPP-Fin on vahvistanut, että pre-eklampsia on tärkein yksittäinen riskitekijä kaikille raskausajan aivoverenkiertohäiriöille ja erityisesti vakavimmalle niistä, aivoverenvuodolle. Ennaltaehkäisy on kuitenkin vaikeaa: oireet kehittyvät usein nopeasti tai vasta lapsivuodeaikana, kun äiti on jo kotiutunut sairaalasta. Tämän vuoksi tarvitaan parempia tapoja tunnistaa etukäteen, kenellä on korkea riski. Uusi Neuropreeklampsia-tutkimushankkeemme etsii veri- ja kuvantamisbiomarkkereita, joiden avulla voidaan ennakoida vaikean pre-eklampsian ja siihen liittyvän aivohalvauksen todennäköisyys. Samalla tutkimme, millä tavoin pre-eklampsia vaikuttaa aivoverisuoniin. Miten tutkimus hyödyttää neurologian tieteenalaa? SIPP-Fin on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tutkimus: vastaavaa, koko väestön kattavaa ja yksityiskohtaista kliinistä tietoa sisältävää potilasaineistoa ei ole koottu muualla. Tutkimus on tuottanut merkittävää uutta tietoa siitä, mistä raskaus- ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöt johtuvat, mitkä tekijät lisäävät niiden riskiä, miten niitä hoidetaan ja miten ne vaikuttavat myöhempiin raskauksiin sekä naisten pitkäaikaiseen terveyteen. Uusi Neuropreeklampsia-hankkeen tavoitteena on löytää biomarkkereita, joiden avulla voitaisiin tunnistaa etukäteen naiset, joilla on kohonnut riski sairastua vaikeaan pre-eklampsiaan ja siihen liittyvään aivohalvaukseen. Tämä avaisi mahdollisuuden tehostettuun seurantaan sekä ennaltaehkäisevään hoitoon ja toivottavasti vähentäisi näiden harvinaisten mutta vakavien raskauskomplikaatioiden esiintyvyyttä. Mitä Maire Taposen säätiön apurahan saaminen on mahdollistanut tutkimuksessa? Maire Taposen säätiön apuraha mahdollistaa uuden tutkimushankkeen suunnittelun ja tutkimustietokannan rakentamisen. Säätiö on aiemmin tukenut SIPP-Fin-tutkimusta merkittävästi myöntämällä apurahoja hankkeen väitöskirjatutkijoille.